Ongelma. Suurin osa ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista on kotiutunut Suomeen hyvin. Silti on arvioitu, että lähes puolet pitää todennäköisenä muuttoa pois opintojensa jälkeen, Jouni Vornanen (vasemmalla) ja Kaija Sääski kirjoittavat.
KUVA: Mikko Lappalainen
Kun puhutaan kansakunnan menestystekijöistä, lukutaito, koulutus ja osaaminen kulkevat kauniisti käsikädessä, kirjoittavat Jouni Vornanen ja Kaija Sääski.
Maailma kansainvälistyy ja kutistuu hurjaa vauhtia. Ihmiset ja kielet sekoittuvat sulassa sovussa. Markkinoita tulee laajentaa vauhtimyllyssä. Moni yrittäjä miettii kuumeisesti, miten saada työvoimaa, valloittamaan uusia markkinoita.
Suomi elää viennistä ja sitä on liian vähän. Lukumääräisesti suurin osa viejistä on pieniä yrityksiä. Yksi kasvun ongelmista on työvoiman saatavuus. Kaikki länsimaat vanhenevat vauhdilla, joten osaavasta työvoimasta kilpaillaan entistä kiivaammin.
Maahanmuuton on katsottu edistävän osaavan työvoiman saatavuutta, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Pisa-tulokset antavat kuitenkin aiheen huoleen. Maahanmuuttajataustaisista oppilaista suurin osa oli heikkoja osaajia. Tätä selittää usein heikko lukutaito ja matalampi sosioekonominen perhetausta.
Lukutaito on kaiken a ja o
Lukutaito on suomalaisen yhteiskunnan demokraattisuuden tae ja vakuutus. Kun puhutaan kansakunnan menestystekijöistä, lukutaito, koulutus ja osaaminen kulkevat kauniisti käsikädessä. Lukutaito ei merkitse mekaanista oppimista, vaan kykyä omaksua tietoa monelta eri näkökulmalta.
Lukevat nuoret saavuttavat todennäköisesti hyvän koulutustason ja menestyvät muutenkin elämässä. Lukutaito on monissa tutkimuksissa yhdistetty yleiseen elämässä menestymiseen.
Koulutusjärjestelmämme on edelleen maailman huippua. Lukutaidostamme voimme olla ylpeitä, ja kaikille annetaan tasa-arvoinen ja ilmainen koulutus. Housunpuntteja ei kuitenkaan parane liikaa nostella: Pisa-tulokset ovat heikentyneet lähes kaikissa oppilasryhmissä.
Kansainväliset opiskelijat vähän käytetty resurssi
Toinen suuri haaste on, miten osaamme hyödyntää ulkomaalaisia opiskelijoita. Kansainväliset opiskelijat ovatkin vielä vähän käytetty resurssi suomalaisen elinkeinon kehittämisessä, yrittäjinä ja kansainvälisen kasvun potentiaalina.
Näitä opiskelijoita voi hyödyntää monella tavalla: he pystyvät luontevasti tekemään markkinointitutkimuksen omassa maassaan, luomaan kontakteja, toimimaan tulkkausapuna, rakentamaan messumateriaaleja eri kielille tai vaikkapa auttamaan ulkomaalaisten kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa.
Kohtaanto-ongelmat ovat todellisia. Suurin osa ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista on kotiutunut Suomeen hyvin. Silti on arvioitu, että lähes puolet pitää todennäköisenä muuttoa pois opintojensa jälkeen. Yksi syy tähän on se, etteivät työnantajat arvosta riittävästi ulkomaalaisten osaamista.
Ongelma ei ole uusi, sama tilanne oli jo 30 vuotta sitten, kun Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopiossa aloitti ensimmäisen englanninkielisen tradenomikoulutuksen vuonna 1995.
Työikäinen työvoima vähenemässä rajusti
Hankaluus kytkeytyy väestörakenteeseen. Itä-Suomessa työikäinen työvoima on vähenemässä noin 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä muun muassa eläköitymisen ja syntyvyyden laskun seurauksina. Työntekijöistä on siis kasvava pula eri aloilla, tulevaisuudessa yhä enemmän.
Esimerkiksi Itä-Suomen oppilaitokset haluavat varmistaa Talent Hub -hankkeessa kansainvälisten opiskelijoiden pysyvyyden alueella. Projekti auttaa opiskelijoita tutustumaan suomalaiseen työelämään, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä ja löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja.
Suomessa asuu paljon korkeasti koulutettuja, valmistuneita kansainvälisiä osaajia, jotka hyvästä koulutuksesta huolimatta eivät työllisty. Työpaikka ei välttämättä löydy avoimista sivustoista, työnantajan voi olla myös vaikeaa saada pelkän CV:n avulla selvää hakijan ammatti- tai kielitaidosta.
Kun syntyvyys laskee, kansainvälisillä opiskelijoilla olisi merkittävä rooli työvoimapulan ratkaisuun.
Hakijalla on joskus vaikeuksia hahmottaa, millaisia työtehtäviä eri ammattinimikkeiden taakse kätkeytyy. Näiden syiden takia tarvitaan erilaisia tukitoimia ulkomaalaisille työnhakijoille.
Tarvitsemme lisää työvoimaa
Verkostoitumisen ei tarvitse olla kovin monimutkaista. Yksi pakistanilainen opiskelija kertoi tutustuneensa suomalaisiin työkavereihin ja kulttuuriin työpaikan kahvihuoneessa. Hän saapui sinne sitkeästi istumaan monena päivänä, ja pikkuhiljaa hän alkoi saada juttuseuraa. Uudet ystävät paljastivat suomalaisia tapoja ja auttoivat monissa käytännön asioissa.
Kun syntyvyys laskee, kansainvälisillä opiskelijoilla olisi merkittävä rooli työvoimapulan ratkaisuun. Ilman uusia osaajia työvoima ei riitä edes nykyisten työpaikkojen ylläpitämiseen, saati yritysten kasvuun.
Kansallinen kilpailukyky riippuu maan koulutustasosta ja ennen kaikkea sen suhteellisesta osaamisesta verrattuna muihin maihin. Yleisesti hyväksytään ajatus, ettei Eurooppa voi kilpailla työvoiman hinnalla, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää osaaminen.
Nykytilanteessa meillä on myös vaarana menettää uusia ulkomaalaisia yritysinvestointeja osaajapulan vuoksi. Parhaiten menestyvät ne yhteiskunnat, joilla on hallussaan huippuosaamista ja kyky uusiutua jatkuvasti.
Kaija Sääski
yrityspalvelujohtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Jouni Vornanen
tiedottaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ovatko-kansainvaliset-osaajat-suomen-pelastus/
