Asiakastarinoita
Kuvassa Itä-Suomen yliopiston innovaatioasiantuntija Tomi Tuovinen, palkittu Kimmo Rautiainen, Savonia-ammattikorkeakoulun yhteyspäällikkö ja Business Center johtaja Kaija Sääski ja innovaatioasiantuntija Matti Laitinen, diplomin luovutustilaisuudessa Microkadulla
Business Center Pohjois-Savo myönsi Vuoden kylteriyrittäjä 2026 -tunnustuksen Preemio ry:n vuosijuhlissa 13. helmikuuta 2026. Tunnustus myönnettiin Betterfly Oy:n perustajalle ja toimitusjohtajalle Kimmo Rautiaiselle.
Vuoden kylteriyrittäjä -tunnustus nostaa esiin kauppatieteitä opiskelevia tai opiskelleita yrittäjiä, jotka ovat rakentaneet uutta liiketoimintaa ja toimivat esimerkkinä yrittäjyydestä, aloitteellisuudesta ja aktiivisesta toimijuudesta.
Rautiaisen valinnassa painottuivat erityisesti rohkea tekeminen, kehittämishenkisyys ja luovuus sekä vahva yrittäjyysdraivi. Tämän vuoden palkittu on esimerkki siitä, miten kauppatieteilijästä voi kasvaa muutoksen tekijä ja uusien ratkaisujen kehittäjä. Rautiaisen työssä yhdistyvät kunnianhimo, kyky tunnistaa uusia mahdollisuuksia sekä halu rakentaa aidosti hyödyllisiä tuotteita myös kansainvälisille markkinoille.
Vuoden kylteriyrittäjä -tunnustuksella halutaan kannustaa opiskelijoita ja nuoria osaajia tarttumaan yrittäjyyteen jo opintojen aikana sekä tuoda esiin yrittäjyyden merkitystä uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden synnyttäjänä.
Rautiaisen ajatuksia yrittäjyydestä
Mistä yritysidea sai alkunsa?
Yritysidea sai alkunsa oman harrastuksen kautta, kun jääkiekkomaalivahtina kipuilin lonkkaongelmien kanssa. Maalivahtien yleisin torjunta-asento, perhostyyli, aiheuttaa paljon vääntöä lonkkaan, kun pudottaudutaan nopeasti polvilleen. Uran aikana toistoja kertyy valtava määrä ja itselle tuo asento aiheutti kipua lonkassa, jonka takia halusin tehdä asennosta mukavemman. Sain yksinkertaisen idean lisätä pienen tukipalan luistimen sisäsyrjälle, joka auttoi tasapainottamaan polvilleen pudotusta. Laitoimme patenttihakemuksen vireille ja aloimme jatkokehittämään konseptia. Tällä hetkellä kehitämme luistinten lisäksi tukiosia myös maalivahdin patjoihin.
Mikä on ollut tärkein oppi yrittäjyysmatkallasi?
Yritystä rakentaessa on oltava valmis kehittämään myös itseään jatkuvasti, koska vastaan tulee koko ajan uusia asioita. Yksi hienoimmista asioista onkin huomata oma kehitys, kun jaksaa perehtyä uusiin asioihin ja on aidosti kiinnostunut oppimaan.
Missä näet yrityksesi viiden vuoden päästä?
Tavoitteena on, että tukiosamme ovat vakiintunut osa maalivahdin luistimia ja patjoja. Haluamme näyttää varustemarkkinalle suuntaa ja edistää entistä ergonomisempien varusteiden kehittämistä.
Miten oppilaitokset voisivat tukea opiskelijoiden yrittäjyyttä nykyistä paremmin?
Yrittäjyyttä ja startup-toimintaa voisi tuoda oppilaitoksissa enemmän esiin, jotta yhä useampi opiskelija näkisi sen aidosti mahdollisena urapolkuna. Mielestäni olisi erityisen arvokasta kuulla lisää yrittäjien omia kokemuksia ja tarinoita, joten olisi hienoa saada enemmän yrittäjiä vierailemaan esimerkiksi luennoilla.
Kimmo Rautiainen esittelemässä innovaatiotaan Sport Finland Network -tapahtumassa
Yhteystiedot
Kimmo Rautiainen
Betterfly Oy
https://betterfly.fi/
Matti Laitinen
Savonia-ammattikorkeakoulu, innovaatioasiantuntija
+358 44 785 6333
Tomi Tuovinen
Itä-Suomen yliopisto, innovaatioasiantuntija
+358 50 571 5046
Kaija Sääski
Savonia-ammattikorkeakoulu, yhteyspäällikkö
Business Center Pohjois-Savo
Preemio ry | Itä-Suomen yliopiston kauppatieteilijät
Neljän Tuulen Tytär ja kansainvälinen hyvinvointikokemus
Hyvinvointipalveluissa kokemuksen tärkein osa ei näy ulospäin. Se tapahtuu osallistujan sisällä, hengityksessä, hiljaisuudessa ja kehollisessa rauhoittumisessa. Juuri siksi tällaisen kokemuksen tuotteistaminen kansainvälisille asiakkaille on erityisen haastavaa.
Neljän Tuulen Tytär on yrittäjä Johanna Koposen hyvinvointi- ja elämyspalveluyritys, jossa yhdistyvät jooga ja läsnäolon harjoittaminen. Yrityksen palvelut rakentuvat kokemukselle, jossa osallistuja saa mahdollisuuden irrottautua arjen kiireestä ja kohdata itsensä uudessa ympäristössä.
Kun tällaista palvelua kehitetään kansainvälisille asiakkaille, haaste ei ole vain logistinen tai rakenteellinen, vaan se on kielellinen ja kulttuurinen. Miten sanoittaa kokemus, joka on henkilökohtainen, kehollinen ja osin hiljainen?
Neljän Tuulen Tyttären palvelun kehittäminen kytkeytyy alueelliseen Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa-hankkeeseen, jossa palvelun rakennetta ja asiakaspolkua kehitetään Visit Finlandin kansainvälistymiskriteerien pohjalta.
Kuva 1. Hyvinvointiharjoitus Luodon ympäristössä osana kansainvälistä testiryhmää
Sisäinen kokemus ja ulkoinen rakenne
Winter School 2026 tarjosi Neljän Tuulen Tyttärelle mahdollisuuden testata palvelua kansainvälisellä ryhmällä. Osallistujat kokivat palvelun talvisen ympäristön kontekstissa: vaikka ohjattu hyvinvointiharjoitus toteutui sisätiloissa, Luodon suurista ikkunoista avautuva näkymä Kallavedelle ja ympäröivään talviluontoon oli kiinteä osa kokonaiskokemusta.
Testaus osoitti, että kokemus itsessään välittyi vahvana myös kulttuurien yli. Kehollinen rauhoittuminen ja läsnäolo eivät ole sidottuja kansallisuuteen. Samalla kävi ilmi, että palvelun ennakkoviestintä ja tavoitteiden avaaminen ovat ratkaisevia: osallistujan on ymmärrettävä, mitä hän on tulossa kokemaan ja miksi. Hyvinvointipalvelun tuotteistaminen ei siis tarkoita kokemuksen standardisoimista, vaan sen rakenteen selkeyttämistä.
Luodolla koettu hetki
Neljän Tuulen Tyttären palveluympäristö, kuten Luodon rauhallinen tila Kallaveden äärellä, ei ole pelkkä tausta, vaan olennainen osa kokemuksen rakennetta. Maisema, luonnon läheisyys ja tilan avaruus vaikuttavat siihen, miten osallistuja asettuu tilanteeseen ja miten hän vastaanottaa harjoituksen.
Kuva 2. Kallaveden maisemat ovat tärkeä osa palvelukokemusta ja osa Järvi-Suomen vetovoimaa sekä talvella ja kesäisin
Kehitystyössä huomio kiinnittyi erityisesti kokemuksen ohjaamiseen: miten harjoituksen tarkoitus ja eteneminen tehdään ymmärrettäviksi eri kulttuuritaustoista tuleville osallistujille ja miten rakennetaan ilmapiiri, jossa osallistuja kokee olonsa turvalliseksi ja luottavaiseksi. Kansainvälisessä kontekstissa juuri tämä vaiheistuksen ja sanoittamisen selkeys osoittautui ratkaisevaksi.
Kansainvälistyminen hyvinvointipalveluissa
Kansainväliselle asiakkaalle hyvinvointipalvelun laatu näkyy siinä, kuinka selkeästi osallistuja ymmärtää, mitä tapahtuu ja miksi. Turvallisuuden tunne syntyy ohjauksen rakenteesta, ei vain ympäristöstä. Visit Finlandin kansainvälistymiskriteerit (2026) tarjoavat kehittämistyölle rakenteen, mutta niiden merkitys näkyy erityisesti siinä, miten osallistujan kokemus sanoitetaan ja jäsennetään.
Uuden palvelutuotteen testaus tuotti konkreettisia havaintoja siitä, miten nämä tekijät toteutuvat kansainvälisessä ympäristössä. Hyvinvointipalvelussa keskeiseksi kehityskohteeksi nousi erityisesti kokemuksen sanoittaminen ja osallistujan valmistaminen harjoitukseen. Samalla kansainvälinen testaus teki näkyväksi, missä kohdin kokemusta on tarpeen sanoittaa tarkemmin ja missä kohdin hiljaisuus voi säilyä osana palvelun ydintä.
Hyvinvointipalvelun kansainvälistyminen ei ole vain käännöstyötä eikä kokemuksen yksinkertaistamista. Kyse on kokemuksen merkityksen avaamisesta tavalla, jonka eri kulttuureista tulevat osallistujat ymmärtävät. Kun sisäinen, kehollinen kokemus yhdistyy selkeään rakenteeseen ja tarkoituksen näkyväksi tekemiseen, syntyy palvelu, joka on sekä autenttinen että kansainvälisesti saavutettava.
Neljän Tuulen Tyttären tapaus osoittaa, että hyvinvointipalvelun kansainvälinen potentiaali rakentuu juuri tähän tasapainoon. Samalla tällainen kehitystyö vahvistaa Pohjois-Savon asemaa hyvinvointiin ja luontoon perustuvien elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittäjänä.
Kuva 3. Valo ja äänimaljat tukevat rauhoittumista Johanna Koposen hyvinvointipalveluissa
Yrittäjän näkökulmia tuotekortin testauksesta
Miltä tuntui nähdä oma palvelu kansainvälisen ryhmän kokemana?
Oli todella koskettavaa huomata, että harjoituksen synnyttämä rauha on universaalia ja hyvin toteutettuna se puhuttelee ihmisiä kansallisuudesta riippumatta. Ryhmältä saatu lämmin palaute ja kiitokset tuntuivat sydämessä asti ja vahvistivat uskoa siihen, että olen oikealla tiellä.
Mikä oli merkittävin oivallus testauksessa?
Oivalluksia syntyi useampiakin. Oli erityisen mielenkiintoista toteuttaa elämys monikansalliselle ryhmälle ja havainnoida esimerkiksi espanjalaisten ja ranskalaisten kommunikointia sekä tapaa toimia ryhmätilanteessa. Testaus vahvisti ymmärrystä siitä, kuinka tärkeää on aistia ryhmän dynamiikkaa ja kartoittaa osallistujien lähtötasoa kysymysten avulla, jos ennakkotietoa ei ole saatavilla. Ohjaajana on tärkeää pystyä mukautumaan tilanteeseen tarvittaessa lennostakin.
Mitä neuvoja antaisitte muille elämys- ja ohjelmapalveluyrityksille, jotka kehittävät omia palvelujaan?
Kannattaa testata palvelua rohkeasti erilaisilla kohderyhmillä ja kerätä palautetta rohkeasti ja avoimin mielin. Ulkopuolinen näkökulma tuo usein esiin sellaisia kehityskohteita ja vahvuuksia, joita ei itse huomaa. Pienilläkin hienosäädöillä voi olla suuri vaikutus kokonaiskokemukseen.
Mitä kansainvälistyminen tarkoittaa Neljän Tuulen Tyttärelle seuraavaksi?
Testauksesta saatu palaute toi selkeyttä seuraaviin askeliin ja ennen kaikkea vahvisti itsevarmuutta kansainvälisten ryhmien ohjaamisessa. Oli hienoa huomata, että kokonaisuus toimi ja vastaanotto oli lämmin. EOP-hankkeessa on edessä tiivis ja antoisa kevät. Tavoitteeni on hyödyntää koulutukset ja ryhmäsparraukset mahdollisimman tehokkaasti sekä kehittää niiden tuella markkinointia ja palveluita entistä paremmin kansainvälisiä asiakkaita palveleviksi.
Artikkelin kirjoittajat
Matti Laitinen, TKI-asiantuntija
+358 44 785 6333
matti.laitinen@savonia.fi
https://www.linkedin.com/in/mattislaitinen/
Lähteet
Visit Finland (2026). Kansainvälistymiskriteerit 2026.
https://www.visitfinland.fi/globalassets/visitfinland.fi/vf-julkaisut/2026/visit-finland-kansainvalistymiskriteerit-2026.pdf
Neljän Tuulen Tytär. 2026.
https://www.neljantuulentytar.fi/
Luoto. 2026.
Business Center Pohjois-Savo. Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa.
https://bcpohjois-savo.fi/elamys-ja-ohjelmapalveluiden-kehittaminen-pohjois-savossa/
Savonia University of Applied Sciences. EU4Dual Winter School 2026.
https://www.savonia.fi/en/articles-pro/eu4dual-winter-school-2026-at-savonia-university-of-applied-sciences-an-international-learning-environment-at-the-intersection-of-service-development-and-regional-innovation/
Tiimihenki kehittää elämyspalveluaan kansainvälisille markkinoille – testaus toi näkyväksi asiakaspolun vahvuudet ja kehityskohteet
Elämys- ja ohjelmapalveluiden kansainvälistyminen on harvoin sattumaa. Se edellyttää systemaattista tuotteistamista, asiakaspolun selkeyttämistä ja palvelun arviointia ulkopuolisesta näkökulmasta. Pohjois-Savossa tätä työtä tehdään osana Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa-hanketta, jossa yrityksiä tuetaan kohti Visit Finlandin kansainvälistymiskriteerejä.
Yksi hankkeessa mukana olevista yrityksistä on Tiimihenki, yrittäjä Jukka-Tapio Keräsen yritys, joka kehittää organisaatioiden kommunikaatiokulttuuria vahvistamalla vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia. Yrityksen uusi palvelutuotekortti testattiin kansainvälisellä ryhmällä EU4Dual Winter School 2026 -viikolla Savonia-ammattikorkeakoulussa.
Kuva 1. Kommunikaatioharjoitus Tiimihengen yhteisöllisessä valmennuksessa.
Kansainvälistyminen alkaa palvelun rakenteesta
Visit Finlandin kansainvälistymiskriteerit korostavat palvelun selkeyttä, saavutettavuutta, vastuullisuutta ja kohderyhmän määrittelyä (Visit Finland 2026). Kriteerien täyttäminen ei tarkoita pelkästään markkinointiviestinnän päivittämistä, vaan palvelun rakenteen ja asiakaspolun kriittistä tarkastelua.
Tiimihengen kehitystyö lähti liikkeelle keskeisestä kysymyksestä: ymmärtääkö kansainvälinen asiakas palvelun arvolupauksen ilman suomalaista kontekstia? Samalla tarkasteltiin, millaisia oletuksia palvelu tekee osallistujien taustasta ja kuinka selkeästi palvelun kulku ja tavoitteet avautuvat ensikertalaiselle.
Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittämishanke sekä Winter School tarjosivat tähän konkreettisen testialustan. Koska suurin osa osallistujista oli Suomessa ensimmäistä kertaa, heidän näkökulmansa toi kehittämistyöhön aidosti ulkopuolisen arviointipinnan.
Testaus teki näkyväksi asiakaspolun
Palvelun testaus toteutettiin osana kansainvälistä intensiiviviikkoa, jossa opiskelijat työskentelivät yrityshaasteiden parissa ja osallistuivat palveluiden kokeiluun käytännössä.
Kuva 2. Tiimihenki testasi yhteisöllistä palvelukokonaisuuttaan kansainvälisellä osallistujaryhmällä
Testaus vahvisti, että palvelun ydin, yhteisöllinen kokemus ja vuorovaikutuksellinen työskentely, toimii myös kansainvälisessä ympäristössä. Samalla tunnistettiin vaiheita, joissa palvelun rakennetta ja ohjeistusta voitiin selkeyttää. Erityisesti aloitusvaiheen viestintä ja osallistujien roolien määrittely nousivat esiin kehittämiskohteina. Kansainvälinen testaus ei muuttanut palvelun ydintä, mutta se tarkensi sen rakennetta ja esitystapaa. Tämä on usein ratkaiseva vaihe palvelun kansainvälistymisessä.
Yhteisöllisyyden tuotteistaminen kansainvälisessä kontekstissa
Tiimihengen palveluiden keskiössä on ajatus connection to others – yhteyden rakentaminen ihmisten välille. Kansainvälisessä ympäristössä tämä tarkoittaa kulttuurierojen tunnistamista ja huomioimista vuorovaikutuksessa. Yhteisöllinen kokemus ei synny itsestään, vaan se edellyttää selkeää fasilitointia, tavoitteiden eksplisiittistä avaamista ja osallistujien roolien tarkkaa määrittelyä.
Kansainvälinen testaus osoitti, että erityisesti aloitusvaiheen viestintä ja ohjeistus ovat ratkaisevia tekijöitä silloin, kun osallistujat tulevat erilaisista koulutus- ja työkulttuureista. Yhteisöllisyyden onnistuminen ei ole pelkästään sisältökysymys, vaan rakenteellinen kysymys.
Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittämishankkeen puitteissa Tiimihenki tarkasteli palveluaan nimenomaan tästä näkökulmasta. Palvelutuotekortti toimi työkaluna, jonka avulla yhteisöllinen kokemus jäsennettiin vaiheittain tarkasteltavaksi: mitä tapahtuu missäkin kohdassa asiakaspolkua, mitä osallistujalta edellytetään ja miten arvo syntyy.
Testauksen perusteella kehitystyö ei tarkoittanut palvelun ytimen muuttamista, vaan sen rakenteen tarkentamista. Näin palvelu siirtyy vähitellen kontekstisidonnaisesta kokemuksesta kohti kansainvälisesti ymmärrettävää ja toistettavaa palvelukokonaisuutta.
Kohti kansainvälistyvää elämys- ja ohjelmapalvelutarjontaa
Tiimihengen tapaus osoittaa, että kansainvälistyminen edellyttää palvelun tarkastelua osana laajempaa kehittämisrakennetta. Kun palvelutuotekorttia arvioidaan hankkeen tuella ja testataan kansainvälisessä ympäristössä, kehitystyö siirtyy mielipiteistä havaintoihin.
Kansainvälinen testiryhmä tuo esiin kulttuuriset erot ja hiljaiset oletukset, jotka muuten jäisivät huomaamatta. Näiden havaintojen pohjalta palvelu voidaan muotoilla tavalla, joka täyttää kansainväliset laatukriteerit ja tukee alueen elämys- ja ohjelmapalveluiden pitkäjänteistä kehittämistä.
Kuva 3. Tiimihengen valmentajia yhteiskuvassa. Yritys toimii usean valmentajan verkostona
Yrittäjän näkökulmia tuotekortin testauksesta
Merkittävin havainto kansainvälisessä testauksessa:
Se, että Tiimihengen selkeälle ja ratkaisukeskeiselle palvelukonseptille on kansainvälisesti kysyntää.
Tuleeko palvelutuotteeseen tai palveluihin muutoksia testauksen jälkeen? Jos tulee, miten?
Lähdemme viemään palvelukonseptia yhä enemmän ratkaisukeskeiseen malliin ja keskitymme vielä enemmän tuotteistamiseen.
Mitä kansainvälistyminen tarkoittaa teille käytännössä
Kansainvälistyminen tarkoittaa meille sitä, että tulemme viemään Tiimihengen ilosanomaa Euroopan eri maihin ja rakentamaan sinne valmentaja- sekä myyntiverkostot.
Mitä neuvoja antaisitte muille elämys- ja ohjelmapalveluyrityksille, jotka kehittävät omia palvelujaan
Kannattaa rohkeasti hypätä mukaan erilaisiin hankkeisiin ja pilotteihin. Sitä kautta opitaan yritysten tarpeita ja päästään yhdessä tekemään tuotekehitystä.
Artikkelin kirjoittajat
Matti Laitinen, TKI-asiantuntija
+358 44 785 6333
matti.laitinen@savonia.fi
https://www.linkedin.com/in/mattislaitinen/
Lähteet
Visit Finland. 2026. Kansainvälistymiskriteerit 2026.
https://www.visitfinland.fi/globalassets/visitfinland.fi/vf-julkaisut/2026/visit-finland-kansainvalistymiskriteerit-2026.pdf
Tiimihenki (2026).
Business Center Pohjois-Savo. Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa.
https://bcpohjois-savo.fi/elamys-ja-ohjelmapalveluiden-kehittaminen-pohjois-savossa/
Savonia University of Applied Sciences. EU4Dual Winter School 2026.
https://www.savonia.fi/en/articles-pro/eu4dual-winter-school-2026-at-savonia-university-of-applied-sciences-an-international-learning-environment-at-the-intersection-of-service-development-and-regional-innovation/
Metsäkkö rakentaa kansainvälistä luontokokemusta – miten tehdä hiljaisuudesta ymmärrettävä palvelu
Talvinen metsä Pohjois-Savossa on hiljainen, mutta ei tyhjä. Lumi vaimentaa äänet, puut kehystävät tilan ja tuli tuo lämpöä keskelle kylmyyttä. Metsäkön palvelut rakentuvat juuri tälle kokemukselle: luonnon rytmille, rauhoittumiselle ja yhteydelle ympäristöön.
Kuva 1. Metsäkön luontokokemus metsäympäristössä
Metsäkkö, yrittäjä Piia Ratavan luontopalveluyritys, tarjoaa luontoon pohjautuvia elämyksiä ympärivuotisesti, joissa keskiössä ovat läsnäolo, merkityksellisyys ja luonnon kokeminen ilman kiirettä. Toimintaympäristö ei ole vain maisema, vaan aktiivinen osa palvelua. Se määrittää palvelukokemuksen rakenteen, tunnelman ja vuorovaikutuksen. Kun tällaista palvelua kehitetään kansainvälisille markkinoille, kysymys ei ole pelkästään tuotteistamisesta vaan suomalaisen luonnon tulkinnasta.
Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa -hankkeen tuella palvelua tarkastellaan suhteessa Visit Finlandin kansainvälistymiskriteereihin, erityisesti saavutettavuuden, turvallisuuden ja kohderyhmän määrittelyn näkökulmista.
Luonto ei ole kaikille sama
Suomalaiselle luonnon lähellä asuvalle metsä on usein tuttu ja turvallinen. Monelle kansainväliselle asiakkaalle se voi olla yhtä aikaa eksoottinen, kiehtova ja hieman arvaamaton. Tämä havainto nousi keskeiseksi, kun Metsäkön palvelua testattiin EU4Dual Winter School 2026 -viikolla kansainvälisellä osallistujaryhmällä.
Kuva 2. Osallistujat harjoittelevat retkitelttojen käyttöä. Mukana Savon ammattiopiston luonto-ohjaajakoulutuksen opettaja Jesse Kröger.
Suurin osa testiryhmästä oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Luonnon kokeminen ilman aiempaa suhdetta suomalaiseen metsään teki näkyväksi sen, kuinka paljon palvelu sisältää hiljaista paikallistietoa: miten metsässä liikutaan, miten nuotio sytytetään ja esimerkiksi millainen varustautuminen on itsestään selvää tietyissä keliolosuhteissa.
Autenttisuus vai tuotteistaminen?
Visit Finlandin kansainvälistymiskriteerit korostavat saavutettavuutta, turvallisuutta, vastuullisuutta ja selkeää kohderyhmämäärittelyä (Visit Finland 2026). Luontopalveluissa nämä eivät ole irrallisia elementtejä, vaan osa kokemuksen ydintä.
Metsäkön kehitystyössä keskeiseksi kysymykseksi nousi: miten säilyttää luonnon autenttisuus ja hiljaisuus, mutta tehdä kokemus samalla rakenteellisesti selkeäksi ja turvalliseksi kansainväliselle asiakkaalle? Testaus osoitti, että luonnon kokemuksen arvo välittyi vahvasti myös ulkomaisille osallistujille. Tämä konkretisoi, miten luontopalvelun arvo rakentuu kulttuurisesti erilaisissa tulkintakehyksissä. Rauha, keskittyminen ja luonnon läheisyys koettiin merkityksellisiksi. Samalla kuitenkin kävi ilmi, että kokemuksen vaiheet ja tarkoitus on avattava selkeästi: mitä tehdään, miksi tehdään ja mitä osallistujalta odotetaan. Luontoympäristöön perustuvat palvelut toimivat usein parhaiten pienissä ryhmissä, mikä oli myös keskeinen havainto testiryhmissä.
Ympäristö osana palvelua
Metsäkön erityispiirre on sen toimintaympäristön vahva läsnäolo. Palvelu ei ole siirrettävissä mihin tahansa tilaan, vaan se rakentuu tietynlaisen luonnon, vuodenajan ja paikan varaan. Autenttisuus ei vähene tuotteistamisen myötä vaan se vahvistuu, kun kokemus tehdään ymmärrettäväksi myös kansainväliselle asiakkaalle.
Kuva 3. Metsäkön luontokokemus talvisessa metsäympäristössä. Kuvassa Piia Ratava.
Ominaisuudet, kuten luonnonaikojen vaihtelut, tekevät palvelusta ainutlaatuisen, mutta samalla haastavat kansainvälistymistä. Kun ympäristö on keskeinen osa arvolupausta, on varmistettava, että asiakas ymmärtää sen merkityksen ja osaa valmistautua siihen. Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittämishankkeen puitteissa Metsäkkö tarkasteli palveluaan palvelutuotekortin avulla.
Luontopalvelun kansainvälistyminen on luottamuksen rakentamista
Luontoon perustuvissa palveluissa turvallisuus ja vastuullisuus ovat osa luottamusta. Kansainväliselle asiakkaalle metsä ei ole itsestään välttämättä selkeästi turvallinen tila. Siksi ohjeistuksen selkeys, fasilitoinnin rauhallisuus ja kokemuksen tavoitteiden näkyväksi tekeminen nousivat testauksessa tärkeiksi tekijöiksi.
Kansainvälinen testaus siirsi kehitystyön oletuksista havaintoihin. Testaus osoitti, että palvelun ydin, yhteys luontoon, resonoi eri kulttuuritaustoista tulevien osallistujien kanssa. Samalla se paljasti, missä kohdin rakenteellista selkeyttä tarvitaan.
Metsäkön tapaus osoittaa, että luontopalveluiden kansainvälistyminen ei ole luonnon muuttamista tuotteeksi, vaan kokemuksen rakenteellista kirkastamista. Kun hiljaisuus, turvallisuus ja osallistumisen logiikka tehdään näkyviksi, syntyy palvelu, joka on sekä autenttinen että kansainvälisesti saavutettava.
Tällainen kehitystyö vahvistaa paitsi yksittäisen yrityksen kilpailukykyä myös Pohjois-Savon asemaa luontoon perustuvien elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittäjänä. Testauksessa oli mukana myös Savon ammattiopiston luonto-ohjaajakoulutuksen opettaja Jesse Kröger.
Yrittäjän näkökulmia tuotekortin testauksesta
Miltä tuntui nähdä oma palvelu kansainvälisen ryhmän kokemana?
Pidän kansainvälisistä asiakkaista valtavasti, sillä he ovat usein niin vaikuttuneita suomalaisesta luonnosta! On aina ilon ja ylpeyden aihe päästä esittelemään heille omia luonnosta kumpuavia palveluitani.
Mitä neuvoja antaisitte muille elämys- ja ohjelmapalveluyrityksille, jotka kehittävät omia palvelujaan?Palvelut kannattaa pitää aitoina ja selkeinä ja paikallisuuteen pohjaavina. Samanlaisia copypaste-paketteja ei tarvita ympäri Suomea vaan autenttisia, paikallisia palveluita. Pienet yksityiskohdat ja toimiva logistiikka tärkeää.
Miten tuotteistaminen vaikuttaa luontokokemuksen autenttisuuteen?Tuotteistaminen pitää tehdä niin, että kokemus on selkeä ja ymmärrettävä ulkomaalaisen näkökulmasta, mutta niin, että aitous ja yllätyksellisyyden vaikutelma säilyy.
Mitä kansainvälistyminen tarkoittaa Metsäkölle seuraavaksi?
Rohkeutta hypätä rohkeammin kohti uusia yhteistyökumppaneita ja keskittyä rauhallisten luontoelämysten kehittämiseen.
Artikkelin kirjoittajat
Matti Laitinen, TKI-asiantuntija
+358 44 785 6333
matti.laitinen@savonia.fi
https://www.linkedin.com/in/mattislaitinen/
Lähteet
Visit Finland. 2026. Kansainvälistymiskriteerit 2026.
Metsäkkö. 2026.
https://piiaratava.wordpress.com/
metsakko@gmail.com
Business Center Pohjois-Savo. Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa.
https://bcpohjois-savo.fi/elamys-ja-ohjelmapalveluiden-kehittaminen-pohjois-savossa/
Savonia University of Applied Sciences. EU4Dual Winter School 2026.
https://www.savonia.fi/en/articles-pro/eu4dual-winter-school-2026-at-savonia-university-of-applied-sciences-an-international-learning-environment-at-the-intersection-of-service-development-and-regional-innovation/
Luontoalan ammattitutkinto, erä- ja luonto-opas, Savon-ammattiopisto.
https://sakky.fi/koulutukset/luontoalan-ammattitutkinto-era-ja-luonto-opas
Waudevillit Oy on monialainen yritys, joka tarjoaa työnohjausta, Nepsy-valmennusta ja koulutuksia. Myös luontopalvelut ja luonnontuotteet kuuluvat valikoimaan.
Osallistuin syksyllä 2024 Hankintamessujen yhteydessä pitchaus-koulutukseen ja silloin ymmärsin, että voisin saada apuja Business Centeristä. Yhteistyön alkaessa yritys oli käynnistysvaiheessa. Toivoin apua myyntiin ja markkinointiin, mutta tavoitteet ja tarpeet elivät prosessin aikana.
Yhteistyön edetessä tapasimme livenä ja etänä. Sain vinkkejä kehen kannattaa olla yhteydessä ja miten kannattaa edetä asioissa. Lisäksi sain konkreettisia ohjeita ja tehtäviä seuraavaan kertaan. Joka kerta tapaamisen jälkeen koin innostusta ja luottamus tekemiseen kasvoi. Koin prosessin kulun erittäin sujuvana ja joustavana. Prosessi oli myös hyvin selkeä ja vastasi tarpeeseen.
Hyödyin yhteityöstä Business Centerin kanssa niin, että osaaminen vahvistui, sain uusia kontakteja ja sain peilata yksinyrittäjän ajatuksiani osaavan ihmisen kanssa. Yhteistyön myötä liiketoiminta on selkeytynyt ja tulen varmasti hyödyntämään Business Centerin tarjoamia palveluja ja verkostoja vielä yhteistyön jälkeenkin.
Katimaria Ukkonen
Työnohjaaja (STOry), nepsy-valmentaja, luontouttaja ja yrittäjä
Kuopiossa, kauppakeskus Minnassa toimiva mainostoimisto Taiga on kuuden hengen tiimi, joka tunnetaan luovista ratkaisuistaan ja vahvasta tekemisen meiningistään. Yritys on tällä hetkellä kasvuvaiheessa: katse suuntautuu Suomen rajojen ulkopuolelle ja tavoitteena on kansainvälistyä uuden palvelun kautta.
Yritys sai vinkin Business Center Pohjois-Savon palveluista uuden kehitysprojektin suunnittelun yhteydessä. Mahdollisuus saada sparrausta ja asiantuntija-apua innosti tiimin mukaan yhteistyöhön.
– Business Centerin väki mukautui todella luontevasti projektimme aikatauluihin ja auttoi pyyteettömästi kehittämään bisnesidean vientiä kansainvälisille markkinoille, tiimi kertoo.
Kun yhteistyö alkoi, yritys oli selkeästi kasvuvaiheessa ja pohti kansainvälistymisen ensimmäisiä askelia. Tavoitteena oli testata Suomessa toimivaa asiakashankinnan prosessia kansainvälisillä markkinoilla ja rakentaa sen ympärille selkeä, mitattava toteutussuunnitelma.
Yhteistyö Business Centerin kanssa eteni vaiheittain. Ensimmäiseksi laadittiin tarkka projektisuunnitelma, jota hiottiin yhdessä Business Centerin asiantuntijoiden kanssa. Sparrauksissa käytiin läpi konkreettisia kysymyksiä, kuten mihin maahan palvelua kannattaisi ensimmäisenä viedä ja miksi, sekä mitä resursseja ja verkostoja vienti edellyttäisi.
Prosessin aikana tunnistettiin potentiaalisia markkinoita ja käytiin läpi useita realistisia etenemisskenaarioita. Business Center tarjosi myös rahoitusneuvontaa, jonka avulla yritys pystyi varmistamaan riittävän rahoituksen kansainvälistymisen pilotointiin ja markkinoiden testaamiseen.
Yhteistyön tuloksena syntyi selkeä ja realistinen projektisuunnitelma, joka toimii konkreettisena tiekarttana kansainvälistymisen seuraaville vaiheille. Rahoituksen varmistuminen mahdollisti ensimmäisten askelten ottamisen uusilla markkinoilla.
– Yhteistyö Business Centerin kanssa auttoi meitä jäsentämään ajatukset selkeäksi kokonaisuudeksi ja rohkaisi viemään ideaa eteenpäin. Nyt meillä on paitsi suunnitelma, myös resurssit ja suunta.
Piia Hottinen, CEO
Taiga Creative
– Business Centerin tuki auttoi meitä rakentamaan pohjan kestävälle liiketoiminnalle. Draft-ohjelma tarjosi oikeat työkalut, verkostot ja sparrauksen heti alkutaipaleella, tiivistää CEO Anne-Mari Pitkänen.
AliceAI Learning Oy on oppimisteknologia-alan yritys, joka kehittää tekoälyavusteista ammatillista kielikoulutusta ja työelämän täydennyskoulutusta B2B- ja B2G-asiakkaille. Yritys toimii tällä hetkellä erityisesti sote- ja puolustussektoreilla ja tähtää vahvasti yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
AliceAI Learning osallistui Pohjois-Savon Business Centerin Draft-ohjelmaan, jonka kautta se sai tukea liikeidean kehittämiseen ja rahoituksen suunnitteluun. Yhteistyön alkaessa yritys oli vielä alkuvaiheessa: liikeidea oli muotoutunut keväällä 2024, ja ohjelman ensimmäinen vaihe keskittyi sen kirkastamiseen. Toisella kierroksella (loka–tammikuu 2024–2025) kehitystyö eteni liiketoimintamallin vahvistamiseen ja ohjelmistokehityksen käynnistämiseen.
Draft-ohjelma tarjosi 4000 euron rahoituksen lisäksi arvokasta sparrausta liikeidean jalostamiseen, verkostoitumiseen ja pitchaustaitojen hiomiseen. Ohjelman asiantuntijat auttoivat myös budjetoinnissa ja rahoitusinstrumenttien hyödyntämisessä.
AliceAI Learning kuvailee prosessia selkeäksi ja hyvin jäsennellyksi. Rahoituksen käytöstä ja mahdollisuuksista kerrottiin avoimesti, ja tukea sai aina tarpeen mukaan. Yhteistyön ansiosta yritys sai uusia näkökulmia rahoitusratkaisuihin ja apua tulosuunnitelman laatimiseen.
Draft-ohjelma toimi merkittävänä ponnahduslautana yritystoiminnan alkuvaiheessa. Sen avulla AliceAI Learning eteni liikeidean konseptoinnissa ja otti ensimmäiset askeleet ohjelmistokehityksessä. Yritys on jatkanut yhteistyötä Business Centerin kanssa erityisesti rahoitusasioiden konsultoinnin parissa.
Anne-Mari Pitkänen, CEO
AliceAI Learning
www.aliceai.io
Appola Oy on vuonna 2021 perustettu startup-yritys ja teemme sovelluskehitystä, verkkosivuja sekä verkkokauppoja. Kesällä 2024 lanseerasimme MiiMari-tuotteet, joiden käsintehdyt hahmot ovat herättäneet innostusta kaikenikäisissä.
”Olemme saaneet paljon tukea Business Centerin asiantuntijoilta sekä heidän laajalta verkostoltaan yrityksemme eri vaiheissa niin rahoitushakuihin, market fitin löytämiseen, asiakassegmentointiin kuin tuotekehitykseen. On ollut mahtavaa, että aina löytyy joku, jolta kysyä neuvoa matalalla kynnyksellä, kun sitä eniten tarvitsee.”
”Meidän Tiimihengen porukalla oli ilo olla mukana LEAP- kehityshankkeessa. Olemme nuori toimija ja kehityshanke tuli meille juuri sopivaan kohtaan. Laurin ja Jarmon konkreettisten neuvojen avulla toimintamme on lähtenyt mukavaan kasvuun. Olemme vakiinnuttaneet paikkamme valtakunnallisena toimijana muiden koulutustalojen joukossa. Kehitysideoiden pohjalta toiminta-ajatuksemme kirkastui entisestään ja tulemme menestymään paremmin. Kiitos paljon BC, LEAP ja Jarmo & Lauri 🙂”
Tiimihenki
Jukka-Tapio Keränen
Toimitusjohtaja
Business Center Pohjois-Savo oli mukana luomassa ensimmäistä yhteiskunnallisen yrittäjyyden kiihdyttämön pilottia Pohjois-Savossa sekä ympäri Suomea yhteistyössä Yhteiskunnallisen yritysten osaamiskeskuksen kanssa. Pilotti toteutettiin verkossa 8.2.2023 – 8.3.2023.
”Kiihdyttämön onnistumisessa on loppujen lopuksi kysymys ihmisistä. Millaisen ilmapiirin, tekemisen meiningin, luottamuksen ja suorapuheisuuden kulttuurin he yhdessä aikaansaavat.
Fasilitoijan rooli on tietysti tärkeä ja tässä Business Center Pohjois-Savon porukka osaa asiansa. He innostavat ja haastavat rennolla, humaanilla ja asiantuntevalla otteellaan.”
Tom Tarvainen, ohjelmajohtaja, Arvoliitto
Me päästiin osallistumaan LEAP-hankkeeseen keväällä 2022. Mitä siitä jäi reppuun, niin parasta oli ehkä asioiden ravistelu ja oikeanlainen kyseenalaistaminen.
Harri Apell, CEO
