Yrittäjyyskasvatus on lähes jokaisen korkeakoulun strategiassa. Nykyinen asiantuntijatyö vaatii myös tiimeiltä ja yksilöiltä yrittäjämäisiä ominaisuuksia. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Ensimmäiseksi on ymmärrettävä, että yrittäjyys- ja innovaatiokasvatuksen avulla opitut taidot sekä ajattelumallit ovat kansalaistaitoja. Taitoja yrittäjyyskasvatuksen saralla ovat esimerkiksi itsensä kehittäminen, vastuullinen ajattelutapa, asiakasorientoituminen ja eritoten omien kykyjen sekä ammattitaidon hyödyntäminen. Innovaatiokyvykkyys on myös arvokas kansalaistaito, joka valmentaa tulevaisuuden työelämään. Se on erilaisten tulevaisuuskuvien näkemistä sekä muotoilua, rohkeutta, osaamisten yhdistelemistä ja halua muokata maailmaa eikä jäädä odottamaan valmiita ohjeita tai ratkaisuja.
Tavoitteena ei ole, että kaikista tulee yrittäjiä. Kasvatuksella aktiiviset yhteisön jäsenet ovat valmiimpia tulevaisuuden muutoksiin, koska he ovat kyvykkäitä ja saaneet käyttöönsä konkreettisia työkaluja sekä verkostoja. Tämä mahdollistaa uusiutumiskykyisen yhteiskunnan, joka perustuu luovuuteen: se on tutkitun tiedon vaikuttavampaa soveltamista.
”Näen mahdollisuuksia erilaisissa projekteissa ja ohjelmissa. Kykyjen kehittymiseen on käytännönläheisiä ohjelmia kuten jatkuvat Draft-, Demola- tai Nuori Yrittäjyys -sovellutukset. Lisäksi vauhtia saadaan mielestäni monitieteellisillä kursseilla ja alustoilla, jotka antavat konkreettisia mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiseen.”
On kuitenkin huomioitava, että avoimempi kulttuuri mahdollistaa myös paremmin yrittäjyyden alkusysäyksen. Ohjatut sekä vapaamuotoiset kohtaamiset mahdollistavat kyvykkäiden tiimien muodostumisen tai hetken, jolloin testataan ensimmäisen liikeidean kypsyyttä. Erittäin tärkeitä tukitoimia ovat myös alkuvaiheen kontaktien tarjoaminen liittyen esimerkiksi rahoituksen järjestämiseen sekä aineettomiin oikeuksiin.
Tärkeä teema on myös tiedon kulku sukupolvien ja ammattikuntien kesken. Esimerkiksi yrittäjyyttä harkitseva tai jo aloitteleva toimija kokee useimmiten tärkeänä apuna kokeneen yrittäjän sekä vertaisten mentoroinnin. Ihmiseltä ihmiselle suuntaava tiedonvaihto sallii hiljaisen tiedon siirtämisen sekä yhteisöllisyyden kasvattamisen.
Ympäristön täytyy sallia innostus ja inspiraatio. Korkeakoulun yrittäjyys- ja innovaatiokasvatuksessa on mahdollistettava opiskelijoiden, henkilökunnan sekä tutkijoiden tietopääoman kartuttaminen niin, että työuran varrella syntyviin mahdollisuuksiin osataan tarttua. Meillä pitäisi mahdollistaa vielä näkymättömien taitojen ja ideoiden esille tuominen. Tällaisen kulttuurin luominen on meidän kaikkien asia!
Matti Laitinen
Yrittäjyyskasvatus- ja innovaatiokoordinaattori
Business Center Pohjois-Savo
